MISTÄ ON KYSE?

Haluan nyt haastaa sinut, olitpa sitten bloggaaja tai et, etsimään inspiroivan taideteoksen ja tekemään sen inspiroimana annoksen sen rinnalle. Ei raaka-aine rajoituksia, kunhan annoksesi on syötävä! Yksi teos, yksi annos, kaksi kuvaa rinnakkain, mieluusti myös resepti. http://jokapaivaistaleipaa.blogspot.com/2011/02/kilpailu-toteuta-taidetta-lautaselle.html

Taideteos: Maalannut ja flickriin CC -lisensioinut Sultry

Annos: Valmistanut ja flickriin CC -lisensioinut ConnectIrmeli

“Siskonpihvit” -reseptistä kiitokset yhteishyvä-ruoka.fi:lle http://www.yhteishyva-ruoka.fi/reseptit/maaliskuu_2011/fi_FI/siskonpihvit/ – hiukan mukailtuna:

Ainekset: Puoli kiloa siskonmakkaroita, kolme suurta keitettyä perunaa, 1 dl ruokakermaa, 2 kananmunaa, 1 tl tikka masala -maustetta, 1 dl hienonnettua pinaattia

Valmistus: Purista siskonmakkaroiden sisus kulhoon. Lisää haarukalla survotut perunat, kerma ja kananmunat sekä mauste ja pinaatti. Sekoita tasaiseksi.

Nosta kahden ruokalusikan avulla massasta pieniä pihvejä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Levitä halutessasi pihvejä lusikan avulla hieman ohuemmiksi. Paista pihvejä 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes ne vaikuttavat kypsiltä ja saavat kauniin värin - kuvia valmistamisesta löytyy tämän linkin kautta

Tarjoa viipaloitujen keitettyjen punajuurien, valutetun bulgarianjogurtin ja mustapippurirouheen kera. Juomaksi – teoksen henkeen – sopii karpalo- tai mustaherukkamehu tai kuningatarkeitto. (Astiat Pentik: Hiisi)

Tiivistelmä

#Mikroduuni -verkosto on syntynyt siten, että eri aloilta ja hyvin monipuolisen ja toisistaan poikkeavan työ- ja koulutustaustan omaavat ihmiset ovat kukin viime vuosina aktivoituneet jossakin sosiaalisessa verkostossa. Innostumisesta on kasvanut inspiroituminen ja sen imussa on opeteltu käyttämään sosiaalista mediaa. Valtaosalla jäsenistä on kurkistusviestintätekniikalla päivittäin käytössä yli 20 sosiaalisen median työvälinettä. Tietotekniikka ei verkostolle tarkoita enää koneita, joiden äärelle mennään istumaan jonkin työskentelyrupeaman ajaksi. Tekniikka on pirstaloitunut toimintakulttuureja uudelleen muotoilevaksi tavaksi ajatella mobiilisti ja ubiikisti toisten kanssa päivittäin ääneen. Innostuminen, inspiroituminen ja yhteisöllisyyden imu ovat tiivistyneet intohimoksi jakaa omaa kehittymisprosessia ja tukea toisia muodostumassa olevia emergenttejä verkostoja sosiaalisen ja verkostoituneen aikakauden edellyttämien sosiaalisen transformaation taitojen ymmärtämisessä, käyttöön ottamisessa ja arkipäivän hyödyntämisessä.

Kuva: CC Irmeli Aron Flickr

Tammikuussa 2010 toteutettu Innovaatiojuna oli Suomen ensimmäinen sosiaalisessa mediassa itseorganisoitunut epäkonferenssi. #Mikroduuni -verkosto on yksi Innovaatiojunassa syntyneistä jatkoprosesseista. Sen käynnistämiskokous pidettiin Sitran tarjoamissa tiloissa viime maaliskuussa. #Mikroduuni -verkoston tarkoitukseksi kiteytyi opetella avoimen ja verkostoituneen aikakauden yhteistyötaitoja ja soveltaa niitä avoimeen oppimiseen ja työllistämis- ja työllistymiskynnyksen madaltamiseen. Innovaatiojunassa pohdittiin verkoston syntymekanismia, ja taustalle löytyi ainakin kahden vuoden erityisesti Jaiku -verkostossa alkanut prosessi. Moni myös sanoi, että tunnistaa noin kuuden vuoden ajan hakeutuneensa nyt löytyneiden kaltaisiin verkostoihin sekä tavoitelleensa tämän uuden toimintakulttuurin oppimista. Verkostoon pääsee mukaan heittämällä ajatuksiaan ja ideoitaan vaikkapa Qaikun tai Twitterin kautta ja yllättymällä missä joku ottaa kopin ja jatkaa ketjua. Tämä toimintaohjeena hämmentää. Verkostoitumisen toimintaohjeistukselle tai prosessin tarkistuslistalle on ajankohtaista tilausta.

Intohimo kompetenssina -esitys tähtää siihen, että se olisi yksi etappi mikroaskelilla verkostoitumisen ja sitä kautta sosiokulttuurisen organisaatio-oppimisen käytännön prosessin näkyväksi ja läpinäkyvämmäksi tekemisessä. Tavoitteena on myös kokeilla konkreettiseen jatkoon johtavan mikrostrategian luontia esityksen aikana. Intohimo kompetenssina on organisaatioiden oppimisen nouseva trendi, ja se tiivistää sitä, mistä #mikroduunissa on kyse. Intohimo on organisaatioissa olemassa hiljaisena tietona. Sosiokulttuurinen oppiminen, sosiaalinen transformaatio ja omista vaikutusmekanismeista tietoiseksi tuleminen tuntuvat kaukaisen teoreettisilta, kun kysyy: ”Miten ne liittyvät juuri minun organisaationi tai tiimini lähitulevaisuuteen?”. Ne ovat kuitenkin yleisimmin käytössä olevien laatujohtamis- ja laadunvalvontaprosessien taustalla ja kulmakivinä. Organisaatioidemme toiminnassa nämä kulmakivet on jätetty hiljaisen tiedon varassa kuljetettaviksi ja uusille työntekijäikäluokille siirrettäviksi. Kohti avoimempaa ja läpinäkyvämpää globaalia ja lokaalia toimintaympäristöä siirryttäessä pelkkä hiljainen tieto ei enää riitä. #Mikroduuni -verkosto tavoittelee hiljaisen tiedon ja siellä mukana kuljetetun intohimon käyttöönoton esteiden näkyväksi tekemistä ja niiden asteittaista poistamista.

#Mikroduuni -verkosto pyrkii vaikuttamaan ennen kaikkea käytännön tasolla, mutta toiminnan tukeminen tutkimustiedolla on myös tärkeä arvo. Tähän mennessä eniten kansainvälistä huomiota kerännyt taustatutkimus, jota #mikroduunissa hyödynnetään on Intercultural Learning in the Internet -nimellä toteutettu EU -hanke. Kun sen loppuraporttia esiteltiin tulevaisuudentutkijoiden kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä 2005, palautekeskustelussa sanottiin, että hankkeella on konferenssissa esitetyistä pisimmälle viety käytännön transformaation oppimisohjelma. Viidessä vuodessa kulttuurienvälisen oppimisen työvälineeksi on muun muassa kanadalaisten yliopistojen aloitteesta esitelty massiiviset avoimet – organisaatioille ja tiimeille ilmaiset – verkosto-oppimisohjelmat. Tämä maailma on vielä englanninkielinen. Yksi #mikroduunin oppimistavoitteista on näiden ohjelmien kasvava hyödyntäminen Suomessa. Isot mahdollisuudet ovat jo valmiina olemassa.

#mikroduunin aika on myös huomenna, kun Tampereella vietetään Nettiajan kansalaisyhteiskunnan leiripäivää . Etäosallistu tästä. Ihmisten näkeminen on aina huizaa, mutta yllättävänkin usein etäosallistumisen jälkeen jää tunne, että sai niin paljon enemmän irti… Tule mukaan kokeilemaan etäosallistumista huomenna!!!

Someferenssipäivän ohjelma löytyy tästä: http://sometime.fi/index.php/sometime-2010/ohjelma/

Mistä kaikkien aikojen ensimmäisessä someferenssissä on kyse? Vastaus luodaan huomenna ja huomisen käynnistämissä ensimmäisyyksissä.

Kuva: CC Irmeli Aron Flickr

Jotain saman tyyppistä prosessissa aavistan olevan kuin mitä Nunna Kristoduli kertoo muutaman vuoden takaisessa Anandan haastattelussa: “Rukouksesta tulisi tulla jatkuva, niin että se toistuu mielessä myös työnteossa ja muualla. …Meditaatiota ja mystiikkaa ei aina tarvitse lähteä etsimään kaukaa idästä, vaan tutkimusretkelle rukouksen maailmaan voi lähteä koto-Suomessakin. …Sinain ja Athosvuoren erakkojen alkuperäisenä vaalima rukous kukoistaa maallikkojen piirissä kaikkialla maailmassa – nykyään myös laajalti ortodoksisen kirkon ulkopuolella.”

Mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkia eri näkökantoja huominen nostaa pintaan ja toimintaan. Twitter -virta on käynnissä täällä: http://twitter.com/#search?q=%23sometime2010. Nähdään – paikan päällä ja virtuaalisesti; sitä on someferenssi

Kun juteltiin eri sosiaalisen median kanavien hyödyntämisestä ja mahdollisuuksista f2f -tapaamisessa logokilpailun voittajan palkitsemistilaisuudessa, päätettiin avata myös Ning. Sovittiin, että minä avaan ja nyt on #innovaatiojuna.Ning auki! Lähetän kutsuja ilmoittautumislistan mukaan – ehdottakaa verkostostanne lisää osallistujia Ningiin! Ningin ajateltiin olevan yksi foorumi työstää ideoita, jotka eivät ole vielä ihan täysin julkaisuvaiheessa. Käyttö näyttäköön, mikä Ningin funktio tulee olemaan!

Löysin #innovaatiojunaa ainakin seuraavilta kanavilta – täydentelen listaa, kun osallistuja/sponsori/verkostolistat tarkentuvat sosiaalisen median linkkeineen

• Collect Collective – infohubi
• Qaiku – elää reaaliajassa
• Twitter #innovaatiojuna
• Twitter -lista Innovaatiojuna
• Facebook -ryhmä Innovaatiojuna
• Flickr #innovaatiojuna
• Delicious #innovaatiojuna
• Googlewave: Innovaatiojuna 13.1.2010

Blogeja

• Edestakaisin
• Open Finnovation
• Transformaatiopolku
• KK-NET

Ruth Vilmin akryylimaalausten lisäksi ilahduttivat 3 -vuotiaiden jo toisessa Ruutin päivän tapahtumassaan maalaamat ja piirtämät työt. Kahvi-Kaisan kauniisti entisöidyt tilat herättivät lapsuusmuistoja ajalta, jolloin mitään ympäröiviä kerrostaloja ei ollut vielä suunnitelmissakaan. Hienoa, että 1800 -luvun rakennukset on haluttu säilyttää! Pakkaspäivän auringonlasku toi vielä oman lisäenergiansa.

Kuva: Irmeli Aron Flickr

Erityisen taiteen ja erityisen tunnelman luoneiden ihmisten lisäksi iltapäivässä oli erityistä se, että löysin Kivenlahdessa pidettävän näyttelyn alunperin Kanadan verkkokurssien monien ei-suomalaisten kontaktien kautta . Olemme Ruthin kanssa tutustuneet LinkedInissä, Twitterissä, Flickrissä ja Facebookissa. Erityistä tässä on se, että vielä reilu vuosi sitten olin sosiaalisessa mediassa vasta ihmettelemässä, mitä kaikkea ihmettä kokeilemalla ihmisten kanssa siellä oikein verkostoituu ja ihmisiin tutustuu.

Kun vaan jaksoi sitkeästi kokeilla, niin verkostoitumisesta on tullut rutiini joka elää, muuttuu ja yllättää positiivisesti uudestaan ja uudestaan. Tärkeintä – sosiaalisen median tässä ymmärrysvaiheessa – sanoisin olevan sen, että yrittää sitkeästi vähän kerrallaan. Joka päivä. Eri kanavilla ja tyyleillä ja ajatuksilla ja tekemisillä. Siitä tulee työntekoon ja opiskeluun sellaisenaan hyödyksi käytettävissä oleva uusi asennoitumis- ja toimintatapa.

Viime päivinä on enemmän ja enemmän saanut lukea blogi- ja muita -kirjoituksia siitä, että sosiaalinen media ei itsessään – itsekseen – korjaa yhtään mitään. Ei korjaakaan. Mutta se auttaa rakentamaan sellaisia mahdollisuuksia tutustua ihmisiin ja jakaa ja kehittää uusia ideoita ja käytäntöjä, joita mikään ennen sosiaalisen median välineitä keksitty vuorovaikutusmuoto ei ole mahdollistanut. Itsestä on hommien eteneminen edelleenkin kiinni – mutta kun omasta kokemuksesta vertaan sähköpostiaikakautta verkostoituneeseen, niin jakuvasti enemmän korostuu se, miten verkosto auttaa. Tässäkin: pieni asia kerrallaan. Ja usein. Omat auttamistaidot kasvavat. Se on ehkäpä kaikkein merkittävin työelämätaito, jota sosiaalinen media edistää.

Tämä Ruth Vilmin maalaus on kuin fiilikset tästä alkaneesta vuodesta: VAHVAT VÄRIT! Lisää tunnelmia: Ruth Vilmin Blogi ja oma Flickr -settini jatko yllä olevaan kuvaan.

Kuva: Irmeli Aron Flickr

Tervetuloa mukaan tuomaan ideoitanne, hyödyntämään jo tehtyä ja tekemään jatkoa! Kommentointi, ideat ja kritiikki ovat erittäin tervetulleita esim. Qaikun kautta – pienet ajatukset myös! Mukaan jo ilmoittautuneiden sponsoreiden esittelyt:

• VR
• dazzle
• mmm.fi
• Otavan Opisto
• vilkas
• Sitra
• Innopark

Tämän kuun aikana näyttäytyy jatkon suunta. Kevään aikana nähdään varmasti useampi etappi, joiden löytymistä prosessimme tavoittelee:

Here’s translation of the introduction page written in Finnish:

“What: Something new will be created. The process emerging during and after the trip will reveal what.

Where: In the train, in Oulu, in the web

When: On January 13, 2010 (Departure 6.30 am from Helsinki, Finland -> arrival 12.22 pm in Oulu, Finland. Return departure 5.40 pm from Oulu -> arrival 11.36 pm in Helsinki)

Logos CC #innovaatiojuna #innovationtrain are designed by Sesilia, 11 years old

#innovationtrain is a new kind of approach in order to combine social media networks, fresh points of views and face-to-face appointments. Why did we choose the train? –It is a metaphor of both interaction and collaboration between different geographical zones of Finland and moving forward. In addition to the symbolism the train works functionally on the level of mind and being social. It gathers focus. It breaks routines and keeps the mind in motion. The train is not only a way of travelling from Helsinki to Oulu – it’s also a mental journey. The end station of the journey is most probably something no-one of the participants was able to exactly perceive before the trip.

Participants of #innovationtrain represent a selection of professional branches. They are eager to collaborate. They have found each other through social media networks. #innovationtrain may seem like a community but that’s not the case. Majority of participants have not met each other face-to-face before.

#innovationtrain is an organizational experiment. It’s an attempt to tolerate diversity together – without a fixed target. It intends to bring together different wants, thoughts, observations, dialects or slang, humour. It’s a fragile attempt of balancing between influencing and being influenced: To reconsider and rethink! It’s a mental trip toward future. Learning can be crashing. Innovation can turn disastrous. Persons planning to participate #innovationtrain are able to stand this. We are talking about people who can with help of social networking tools exceed something no-one would be able accomplish alone. The geography of Finland with long distances has brought a unique dimension into being creative. That can be possessed during the #innovationtrain trip. We’ll be able to get in touch with different contexts – both on a geographical and thinking level. Helsinki centric thinking will be cut for a while. Summarized: #innovationtrain is about unlearning.

#innovationtrain trip and related collaboration and communication aim at strengthening Finnish open innovation and information society with help of social media and collective intelligence. The targets are:

• experimenting how web-aided self-organizing works and what it produces
• meeting web-friends and networkers face-to-face
• experimenting realizing web-based massive events (e.g. webinars)
• getting collective user experiences
• experimenting different ways of innovating in a consensual way

Both during the train trip and in Oulu there will be space and time for self-organised agenda. #innovationtrain process has been going on from summer 2009. The idea emerged when people got acquainted through social web networks. The process continues after the train trip. The ambitious goal of #innovationtrain is to combine internet and mobile platforms into a functional whole. The whole collective development process has been (and currently continues to be) documented i Qaiku social media service. Link to Qaiku #innovationtrain channel (in Finnish): http://bit.ly/innojuna_qaiku“

Blog posts replying to questions who and how will follow. All your comments, suggestions, ideas and critique are most welcome!

Vanhoja faktoja saa toki ottaa uudelleen käyttöön vaikka kuinka, mutta vision – innovaation – toteuttamiseksi on välttämätöntä opetella löytämään asioita vanhojen faktojen ulkopuolelta ja välimaastosta – uusia ja arvaamattomasti vastaan tulevia kytköksiä ja yhteyksiä ihmisiin, tapahtumiin, ratkaisuihin ja uusiin entistä pikkutarkempiin taikka kautta rantain ulkokehää kiertäviin kysymyksiin.

Em. esityksestä:

• “Miksi tiedemiehet, jotka vaativat tutkimustyössään ankaraa tieteellistä näyttöä, yhä jatkavat täysin mutu -tuntumaan perustuvaa tehottomilla tyyleillä opettamista? -Monet heistä eivät tiedä uusien oppimisen etenemistä mittaavien ja mallintavien tutkimusten tuloksista.” (s. 3, sciencemag.org, 2004)
• Asiantuntija on sisäisten mallien jatkuva arvioija, uudistaja ja kehittäjä.
• Perinteisessä (lue: nykyisessä) oppimisessa on alku ja loppu. Se tapahtuu erillään muusta elämästä.
• Opetus saadaan vauhtiin panostamalla kompetenssin tunteen, uteliaisuuden, haasteiden ja tarinankerronnan oppimiseen, hallintaan ja käytäntöön soveltamiseen.
• Seuraava kuvakaappaus (s. 12) kertoo innovatiivisen oppimisen prosessista. Verkostoituneessa työympäristössä ja työskentelytavoissa prosessi ei enää etene kertautuvaa ympyrää pitkin. Prosessi on tiedon solmuina verkoston eri ihmisten ympärillä ja solmut aukeavat osasina eri puolella (verkostojen) verkostoa. Kun teoriaa kuitenkin tarvitaan joissain innovaativiseen oppimiseen siirtymisen perusteluvaiheissa, tämänkaltaiset kuvat ovat hyödyllisiä.

• Kun oppimista kehitetään siirtämällä materiaalit verkkokäyttöön, videoimalla luennot ja informoimalla sähköpostilla – lähdetään logistiikan, ei oppimisen auttamisesta ja tukemisesta. Oppimisen suhteen mikään ei muutu.
• Jos haluat muuttaa oppimisen käytäntöjä, muuta arvioinnin käytäntöjä. Jos arviointi ei vastaa käytännöstä nousevia tavoitteita, se pesee pois hienotkin innovaatiot.
• Kompetensseille – käytännön taitojen kuten innovoinnin oppimiselle – on opeteltava laatimaan mittareita. Sitä teoriaa tarvitaan kuitenkin myös tueksi – mm. budjetoinnin perusteluihin! Opitaan näyttämään oppimisen ja vähemmän stressaavan tavoitteisiin pääsyn korrelaatio.
• Oppimisen käytäntöjä ja teknologiaa tulee kehittää yhteisen evoluution periaatteella. Oppiminen irrallaan toimintaympäristöstä, käytännön välineistä ja yhteisestä toiminnan kohteesta on jo melkoisen mahdotonta – näin toimitaan kuitenkin…
• Innovatiivinen oppiminen perustuu yksittäisessä toimijassa tapahtuvaan älylliseen sopeutumiseen. Verkoston merkitys oppimisen tukena on elintärkeä. Älykkyys ei silti sijaitse ja synny vain verkostossa. Jokaisella itsellään on vastuu omasta osuudestaan huolehtimisesta.

—> Toimijaverkkoteoria perustuu biologisen, psykologisen, fysikaalisen ja kulttuurisen maailman yhteiskehittämiseen ja -kehitykseen (s. 22, Hakkarainen  & al, 2004) - sitä tavoitellaan #innovaatiojunan avoimella prosessilla!

Tärkein kysymys: “Mikä on radikaalein muutos, jonka olet itse tehnyt omassa työssäsi oppimisessa ja toisten opettamisessa tämän vuosikymmenen aikana?” – mikä se on? Tämä on siksi avainkysymys, että siitä lähtee liikkeelle koko uuden vuosikymmenen oma verkostoihin suunnattu innostuva ja innostava työskentely.

Tarkennan edellistä  lisäkysymyksellä: “Mikä on ollut isoin prosessoimasi poisoppimiskokemus tämän vuosikymmenen aikana?”.

Puhetta pitää @saarikko – ja muut striimaa

Voittajaksi äänestetty #innovaatiojunan logo:

Palkintotilaisuutta Qaikussa ja logokilpailuprosessia Qaikussa – tilaisuuden jälkeen juteltiin asemalle kävellessä, että tästä kehittyy sellainen hetki, josta myöhemmin kysytään: Missä olit, kun #innovaatiojuna lähti